lauantai 19. syyskuuta 2015

Matkailu ei avarra

Osuipa junassa kouraan VR:n "Matkaan"-lehti. Lehden kannessa irvistelevät tuttu Madventures/Docventures-kaksikko Riku Rantala ja Tuomas "Tunna" Milonoff, vasemmassa reunassa sitaatti "Jos ihmiset matkustaisivat enemmän, heillä olisi enemmän myötätuntoa". Sama linja jatkuu sitten läpi artikkelin: "Mitä enemmän matkustaa, sitä tietoisempi on""Isoin juttu, mihin olemmen törmänneet maailmalla, on se, että kaikki ihmiset ovat lopulta ihan samanlaisia".

Niinpä niin. Ainakin jokaiselle Rantalan kolumneja lukeneelle tuo on täysin tuttua huttua: milloin Rantala väittää johdannaisten nostavan ruoan hintaa, koska hän on nähnyt Sri Lankassa köyhiä, tai että Alexander Stubb ei aja Suomeen translakia, koska Stubb ei ole käynnyt Thaimaassa toteamassa ladyboynkin olevan ihan tavallinen ihminen. Mitään taloustieteen tai politiikan ymmärrystä ei tarvita, koska yleisö ei sitä kaipaa. Mitä enemmän matkustaa, sitä tietoisempi on, ja mehän tietty ollaan matkustettu enemmän kuin ketkään. Siinä se viesti siis pähkinänkuoressa.

Tämä superturisti-ilmiö on ollut ainakin allekirjoittaneen tärykalvojen riesana aina Madventuresin ensimmäisestä tuotantokaudesta lähtien. Itse asiassa sarja tuntuu olevan jonkinlainen tuon ilmiön raamattu ja Riku ja Tunna sen demiurgit, luojajumalat. Aina noista päivistä lähtien olen törmännyt epäsäännöllisen säännöllisesti ihmisiin, jotka muutaman kuukauden reppureissun jälkeen ymmärtävät maailmasta kaiken, mutta joiden kanssa on mahdotonta keskustella mistään. Moderni lääketiede on huijausta, koska mä löysin Thaimaasta kookosöljyn. Kapitalismi on syöpä, koska mä näin köyhiä Malesiassa. Superturistin kanssa väitellessä päätyy aina samaa kehäpäätelmään: mä tiedän, koska mä oon käynyt ja sä et. Ja koska sä et ole käynyt just siellä, et sä voi tietää asiasta mitään. Omasta mielestäni on ylipäänsä tosi kummallista, että väki lähtee etsimään sitä suurinta viisautta paikoista, joissa käsitys saniteettitiloista tarkoittaa reikää lattiassa.

Superturistit tyypillisesti ylenkatsovat muita matkailijoita, erityisesti matkalaukkujen kanssa neljän tähden hotelleissa kolistelevia ja Tjäreborgin lomaoppaan suosittelemissa ravintoloissa lounastavia, mukavuudenhaluisia normituristeja: joo, ei sinne tai tänne kannata mennä, siellä on vaan turisteja. Olo kun on tietty jotenkin tosi paljon paikallisempi, kun asustelee hostellissa ja närppii puikoilla paistettua riisiä rantabaarissa. Usein jää kuitenkin huomaamatta, että siellä rantabaarissa ja hostellissa ympärillä on vain toisia superturisteja, ja nuo paikat on rakennettu yhtä lailla turisteille, ainoastaan nille persaukisemmille.

Superturismin ehkä vähemmän tunnettu, mutta huomattavasti ärsyttävämpi pikkuveli on karmaturismi. Kun karmaturisti reissaa, tietoisuuden lisääntyminen on toissijainen tavoite, ykkössijalla on nimen mukaisesti oman moraalisen ylemmyydentunteen pönkittäminen. Karmaturisti velloo köyhyydessä ja kurjuudessa, mutta elää niitä oikeasti vain Instagramin ja Facebookin kautta. Kun karmaturisti kotiutuu, se paasaa maailman epäoikeudenmukaisuudesta niin, että Karpoakin vituttaa. Karmaturisti ei voi ymmärtää että muut ei ymmärrä. Paitsi että yleensä muutkin ymmärtävät, mutta eivät vain kehtaa sanoa, että ei ihmisen tarvitse matkustaa planeetan toiselle laidalle ymmärtääkseen.

...kun käynti Kouvolassakin riittäisi.
Matkailun avartava vaikutus on yksi helvetin iso kupla. Omilla reissuilla vastaan onkin tullut pelkästään lähinnä joitain nyansseja. Jos jokin asia on aidosti yllättänyt, johtuu se yleensä siitä, että aihe on ollut aiemmin kokonaan tuntematon, eli siitä ei ole ehtinyt muodostua ennakkoon mitään mielipidettä. Yhtä hyvin yleensä olisin kuitenkin voinut vain lukea asiasta jostain. Monesti olisi jopa parempikin tehdä niin, sillä matkailulla on kääntöpuoli: oma, yksittäinen kokemus muuttuu ainoaksi totuudeksi, vaikka faktat kuinka olisivat vastaan.

HS:n toimittajan Maria Petterssonin elokuinen matkaraportti Malmösta on mainio esimerkki aiheesta. Pettersson lähti reissuun ilmeisesti ihan sillä asenteella, että nyt muuten todistetaan suomalaisten maahanmuuttokriitikoiden olevan väärässä. Ja kun reissusta selvittiin ehjin nahoin, lopputuloksena oli sarkastinen selvitys siitä, kuinka sotatanner ei ollutkaan sotatanner. Ja kas, kuusi päivää myöhemmin kaupungissa räjähti jälleen käsikranaatti, jo kolmannenkymmenennen kerran tänä vuonna. Avarsikohan tuo reissu ihan helvetisti?

Matkustaessa näkee ainoastaan pienen siivun koko totuudesta, ja senkin sen mukaan, minkä väristen lasien läpi maailmaa nyt sattuu katselemaan. Jos joku nyt ajattelee esimerkiksi Rikun ja Tunnan pyörivän tuollaisten ennakkoluulojen yläpuolella, niin vilkaiskaapa uudemman kerran läpi vaikkapa Madventuresin Kuuba-jaksoa. Varsinkin patavasemmistolaisten on tietenkin hankala Kuubasta pahaa sanaa sanoa, onhan heikäläisillä kuitenkin kiva ilmasto, siisti autokanta ja paikallisilla massamurhaajillakin oma t-paitamallisto.

Siltikin, tämän tiedostavan maailmanmatkaajakaksikon maalailema kuva maasta on aivan käsittämättömän vinoutunut. Samaan aikaan kun Rantala glorifioi kymmeniä tuhansia omia kansalaisiaan tappanutta diktaattoria ja osoitteli sormella Yhdysvaltojen imperialismia, istui kuubalaisissa vankiloissa edelleen lukuisia ihmisoikeusaktivisteja ja journalistejakin toiseksi eniten heti Kiinan jälkeen. Jaksossa myös mm. ihan vakavalla naamalla suositellaan tutustumaan maahan vaikkapa lähtemällä pikkurahalla kommunistien työprikaatille ja ihastellaan, kuinka mainokset loistavat poissaolollaan ja niiden tilalla katukuvassa esitellään "ideoita", toisin sanoen kommunistista valtiopropagandaa ja Che Guevaran ja Fidel Castron ympärille rakennettuja henkilökultteja.

Jep, ideoitapa hyvinkin.
Matkustaessa toki oppii uusia asioita, mutta asioita nyt voi oppia myös aika monella muullakin tavalla. Paikallisten kanssa keskusteleminen on välillä ihan mukavaa, mutta oppimismielessä aivan naurettavan yliarvostettua. Miettikää nyt. Jos tällä hetkellä Suomessa vieraileva turisti kysyy paikalliselta vaikka maan poliittisesta tilanteesta, saa hän täysin erilaisen vastauksen "liiton mieheltä" ja porvarilta. Eikä tuo tilanne muutu rajanylityksellä mihinkään. Kadunmiehen mielipide ei ole häävi fakta.

Itse olen hylännyt ajatuksen avartavasta matkailusta ajat sitten. Jos ja kun matkustan, matkalla saattaa olla tarkoitus, mutta matkailu ei ole itse tarkoitus. Matkustan työn, ruoan, ilmaston tai jonkin kohteen vuoksi, ja matkalla olen rehellisesti turisti. Enkä todellakaan kuvittele viisastuvani siinä sivussa vain siksi, että juoma grogilasissa on eri väristä kuin kotona.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Suomessa seitsemänsataatuhatta rasistia?


Kun jonkinlaiseksi intellektuelliksi mielletyltä Jari Tervolta alkaa tippumaan otsikon mukaisia väittämiä, niin on lienee aika vilkaista asiaa hieman lähemmin. Kirjailija siis tosiaan väittää blogissaan Suomessa olevan noin 700 000 rasistia. Tekstissään Tervo viittaa Suomen Kuvalehden Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, jonka mukaan joka seitsemäs suomalainen on rasisti. Itseäni nyt kiinnostaa lähinnä, että pitääkö Tervon väittämä mitenkään paikkaansa edes siinä tapauksessa että SK:n tutkimus on uskottava. Ja toinen kysymys luonnollisesti on, että onko tuo tutkimus ylipäänsä uskottava.

Suomen Kuvalehti siis väittää joka seitsemännen tutkimukseen osallistuneen olevan rasisti, mutta ei missään väitä Suomessa olevan 700 000 rasistia. Tervo on ilmeisesti päätynyt tuohon lukuun ottamalla tutkimuksen suhdeluvun (1/7 vastaajista rasisteja) ja suhteuttanut tuon koko Suomen yli 10-vuotiaaseen väestöön. Tai näin ainakin luvut näyttäisivät täsmäävän. Tällainen tilastorunkkaaminen on tietysti aivan naurettavaa lukujen paisuttelua, enkä keksi tälle mitään muuta syytä kuin iltapäivälehtimäisen klikkihuoraamisen. Eli käytännössä Tervon laskukaavalla joka seitsemäs 11-vuotias, joka seitsemäs 90-vuotias, joka seitsemäs kehitysvammainen, joka seitsemäs rappioalkoholisti, joka seitsemäs maahanmuuttaja ja joka seitsemäs laitoshoidossa makaava olisi siis rasisti, muuten luvut eivät täsmää.

Joten tehdäänpä päivän hyvä työ. Poistetaan Tervon laskelmasta alle 15-vuotiaat ja yli 79-vuotiaat, niin päästään edes ikäjakauman puolesta tutkimuksen kohdejoukkoa vastaavaan (Tilastokeskus: Väestö iän mukaan) lukemaan. Tämä tarkoittaa n. 1 174 000 henkilöä vähemmän, eli jäljelle jää noin 4,3 miljoonaa potentiaalista rasistia, joista seitsemäsosa on n. 614 000 henkilöä. Ja kas, näin Suomessa on heti 86 000 rasistia vähemmän.

Tämä siis vain korjaamalla ikäjakauma. Samalla tavalla tuosta 4,3 miljoonasta pitäisi vähentää heti sellainen väestö, joka ei edes kunnolla käsitä mitä rasismi on. Ja sen jälkeen edelleen vähentää, kunnes luku vastaisi edes jollain tasolla tutkimuksen kohderyhmää. Siis lyhyesti, Tervon väittämä 700 000 rasistista näyttäisi olevan täysin harhainen.

Joten otetaan seuraavaksi tarkasteluun SK:n tutkimus. Tutkimus käsittää mm. nipun kysymyksiä kuinka toivottavana tai ei-toivottavana jonkin maan kansalaisten maahanmuuttoa pidetään. Tällainen ei ole edes kovin kiinnostavaa, sillä toisin kuin esimerkiksi Kanada, Suomi ei edes pisteytä maahanmuuttajia mitenkään. Kyse on yksinkertaisesta mielipiteestä, eikä se että pitää jonkin maan kansalaisen maahanmuuttoa esim. taloudellisessa mielessä toivottavampana kuin toisen, tee kenestäkään vielä rasistia. Yksi kysymys taas koskee ihmisrotujen olemassaoloa, joka taas on kysymyksenä niin mielenkiintoinen, että se ansaitsee jossain vaiheessa kokonaan oman tekstinsä. Joten siihenkään en puutu tarkemmin tällä erää, eikä tuo kysymys osoita rasistisuudesta yhtään mitään, koska kyseessä on enneminkin tietokysymys josta edes tutkijat eivät ole yksimielisiä.

Käytännössä väittämä joka seitsemännen suomalaisen rasistisuudesta perustuu kahteen kysymykseen:

"Mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun. Näin ajattelee useampi kuin joka seitsemäs suomalainen.

Lähes yhtä monen mielestä vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitää estää sekoittumasta tummempiin rotuihin, koska muuten Euroopan kantaväestö kuolee ennen pitkää sukupuuttoon"

Ensimmäinen väittämä siis grafiikkana:

Lähde: Suomen Kuvalehti
Eli viisi prosenttia vastaajista on väittämän kanssa "täysin samaa mieltä" ja kymmenen prosenttia "jokseenkin samaa mieltä". Nämä luvut ovat itse asiassa pienemmät kuin etukäteen odottaisin. Ennen kuin edes puutun tuon todenperäisyyteen, on pakko todeta että väittämä on mielestäni samaa luokkaa kuin esimerkiksi "amerikkalaiset ovat lihavampia kuin eurooppalaiset" tai "mustat afrikkalaiset ovat parempia pitkän matkan juoksijoita kuin valkoiset venäläiset". Jostain syystä "henkiset kyvyt" tai älykkyys ovat vain ominaisuuksina paljon herkempiä poliittiselle korrektiudelle. Kysymykseen upotettu "valkoinen rotu" hieman toki särähtää korvaan. Mutta onko tuo mielipide, siis amatöörin arvio jonkin ihmisryhmän henkisistä kyvyistä, sitten rasismia?

"Rasismi on aate tai toiminta, jossa ihmisten rodun, etnisen taustan tai biologisten eroavaisuuksien tai näihin liittyvien fyysisten tai henkisten ominaisuuksien erilaisuudella perustellaan ihmisten eriarvoista kohtelua eli syrjintää. Rasismiksi voidaan kutsua myös toimintatapoja ja yhteiskunnallisia rakenteita, jotka johtavat näihin seikkoihin perustuvaan eriarvoisuuteen."

Ei, kyseessä ei ole aate, ei toiminta, eikä väittämässä edes kysytä että pitäisikö tuon vuoksi afrikkalaisia mustia kohdella jotenkin eri tavoin. Kyseessä on tutkimukseen vastaavan ihmisen mielipide, ei muuta. Rasismia se ei voisi olla ainakaan siinä tapauksessa, jos väittämä olisikin totta. Ja tuo väittämähän on epätosi vain niissä tapauksissa, että afrikkalaisten mustien henkiset kyvyt ovat joko samalla tasolla tai korkeammalla kuin länsimaissa elävän valkoisen "rodun". Jos kyvyt ovat pykälänkin heikommat, väite on tosi. Joten ovatko ne?

Ainakin jokainen minkään tieteen saralta löytämäni aineisto näyttäisi osoittavan siihen suuntaan. Tietysti pitäisi ensin määritellä tarkkaan, että mitä "henkiset kyvyt" eksaktisti tarkoittaa. Voin vain olettaa sen viittaavan älykkyyteen, kirjallisiin ja taiteellisiin kykyihin jne. Olen jo kertaalleen aiemmin kirjoittanut tekstin, joka käsitteli hieman eri populaatioden älykkyyseroja. Kuten siinäkin tekstissä mainitsin, nuo tutkimukset ovat erittäin kiistanalaisia, eikä niissä käytetyt tutkimusmenetelmät ole kaikkein tieteellisimpiä. Siitäkin huolimatta, kaikki tutkimukset kognitiivisesta älykkyydestä osoittavat samaan suuntaan, eikä yksikään ainakaan päinvastaiseen. Vaikka käsitettä geneettistä älykkyydestä ei hyväksyisikään, kaikkien ympäristötekijöiden mukaankin tulosten pitäisi olla saman suuntaisia. Afrikan maissa käytännössä jokainen näistä tekijöistä on keskimäärin heikommalla tolalla: koulutus, ravinto, yhteiskuntarauha, materiaalinen hyvinvointi, terveys jne.

Mutta se kognitiivisesta älykkyydestä. Se on kuitenkin vain yksi älykkyyden muoto, vaikkakin ainoa jota pystytään kohtalaisen järkevästi mittaamaan. Jos katsotaan vuorostaan vaikkapa lukutaitoa, pysyy tilanne täysin samana. Maanosittain mitattuna lukutaito on heikointa Afrikassa, jossa vain n. 60 prosenttia aikuisista osaa lukea. Euroopassa sama luku on 99 %, ja Suomessa lasten lukutaito on ollut käytännössä 100 prosenttia 1870-luvulta lähtien. Eli jos luku- ja kirjoitustaitoa pidetään "henkisenä kykynä", on väittämä tältä osin aivan kiistaton tosiasia.

Jos taas mennään sinne kykyjen yläpäähän, tilanne ei edelleenkään muutu miksikään. Jostain syystä on hieman hankalaa löytää sellaista listaa nobelisteista, jossa olisi eritelty vielä eurooppalaiset mustat ja afrikkalaiset valkoiset, mutta maanosittain tilanne on hyvin selvä. Vuosien 1901 ja 2013 välillä länsieurooppalaisia nobelisteja on ollut kaiken kaikkiaan 471 kappaletta, afrikkalaisia 16, joista vain muutama ns. kovien tieteiden puolelta. Ero on siis lähes 30-kertainen.

Lähde: Quora.com
On täysin selvää, että Afrikassa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia on vähemmän kuin Euroopassa, eivätkä ne ole yhtä korkeatasoisia, joten tietenkään tällainen vertailu ei ole reilu. Mutta SK:n tutkimuksen väittämässä ei puhuttu sanaakaan reiluudesta tai syistä, vastaajan tehtävä oli ainoastaan arvioida kuinka samaa mieltä hän oli väittämän kanssa. Ja on käytännössä mahdotonta löytää aineistoa, jonka mukaan väittämä olisi täysin epätosi. Joten millä perusteella nuo 5-15 prosenttia vastanneista olisi rasisteja? Toteamalla asian, joka hyvin todennäköisesti on tosi? Tai jos ei olisikaan, olisiko amatöörin väärä arvio sitten rasistinen, jos se perustuu vain puutteelliseen tietoon? Mainitaan nyt vielä, että tietenkin tässä on kyse keskiarvoista, afrikkalainen nero on nero ja länsieurooppalainen idiootti on yhtälailla idiootti.

Toinen merkittävä väittämä oli tämä:

Lähde: Suomen Kuvalehti
Tämä väittämä kieltämättä ensi kuulemalta vaikuttaa minustakin hieman rasistiselta. Tätä väittämää tuki täysin 5 %, osittain 8 % vastanneista. Suurin ongelma on väittämän asettelussa, sillä epämääräisyyden lisäksi se on myös eräänlainen "loaded question". Väittämässä ei siis ole kyse vain rotujen sekoittumisesta, vaan väittämässä on selkeä linkki kysyjien oman rodun sukupuuttoon. Ainakin evoluutiopsykologian puolelta löytyy varmasti useampikin selitys sille, miksi ihmisellä sattuu olemaan luontainen taipumus suojella omaa geeniperimäänsä, tai ainakin ajatusta siitä.

Olen itsekin nähnyt useampia laskelmia Euroopan syntyvyystilastoista ja -ennusteista, ja toisten mukaan edessä on ennen pitkää nk. vaalean eurooppalaisen rodun katoaminen, toisten mukaan taas ei. Mutta jos sattuu kuulumaan niihin, joiden mielestä sukupuutto on vääjäämättä edessä, niin en oikeastaan ihmettele, mikäli he tässä vastaisivat olevansa väittämästä samaa mieltä. Sukupuutto kun ei ole kuitenkaan ihan pikku juttu. Väittämässä ei myöskään määritellä lainkaan, miten tuota rotujen sekoittumista estetään: lakien voimin, väkivalloin, henkilökohtaisilla valinnoilla? Osa keinovalikoimasta olisi rasistisia, osa taas ei.

Tällaiset tarpeettoman hankalasti muotoillut väittämät saavat oikeastaan vain epäilemään joko artikkelin tai tutkimuksen tarkoitushakuisuutta. Väitehän mittaisi vastaajien rasistisuutta huomattavasti selkeämmin, mikäli se olisi vain muodossa "vaaleaa eurooppalaista ihmisrotua pitää estää sekoittumasta tummempiin rotuihin".

Jutun tarkoitushakuisuudesta puheen ollen, tutkimuksessa on yksi väittämä, joka mittaa mielestäni vastaajan rasistisuutta hyvin. Ilmeisesti sen tuloksista ei vain ole otsikoihin asti:
Lähde: Suomen Kuvalehti
Eli vain neljä prosenttia vastaajista oli täysin eri mieltä siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ihonväristään tai etnisestä taustastaan. Jos tämä luku sovitetaan tuohon aiemmin mainitsemaani ikäjakaumaltaan korjattuun 4,3 miljoonaan, päädytään 170 000 rasistiin tai vaihtoehtoisesti siihen, että harvempi kuin joka kahdeskymmenes tutkimukseen vastannut ajattelisi rasistisesti. Artikkelissa asia esitetään seuraavasti:

"Yhdeksän kymmenestä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä 'Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ihonväristään tai etnisestä taustastaan'.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvelee, että tasa-arvoon kasvatetut suomalaiset ajattelevat tämän olevan ainoa korrekti vastaus huolimatta heidän todellisista asenteistaan."

Eli kun joka seitsemäs vastaa "rasistisesti" väittämiin, jotka ovat epäselviä, monitulkintaisia tai joista edes tiedeyhteisö ei ole mitenkään yksimielinen, on se kiistaton osoitus suomalaisten rasistisuudesta. Kun taas liian harva vastaa rasistisesti tutkimuksen selkeimmin asiaa mittaavaan väittämään, onkin kyse todellisten asenteiden piilottelusta. Ja tätä sitten kehdataan kutsua tutkimukseksi.

En edes yritä väittää etteikö Suomessa olisi rasisteja. Tietysti on, mutta ei lähellekään seitsemääsataatuhatta. Oikeasti puhutaan pienestä prosentista, jotka muuten sattumalta ovat juuri näitä kaikkein näkyvimpiä "someraivoajia". Kyllä, puhun juuri siitä porukasta, joilla on vakavia ongelmia paitsi ulkomaalaisten, myös yhdyssanojen ja välimerkkien suhteen. Niistä, jotka jakavat ja tehtailevat caps-lock pohjassa valheellisia meemejä ja tekstejä niin maahanmuuton kustannuksista kuin maahanmuuttajien tekemistä rikoksistakin.

Näitä marginaalin idiootteja suurempi ongelma on, että maan suurimmat mediat näyttävät vääristelevän asioita yhtä lailla säännöllisesti. Esimerkiksi aivan lyhyen ajan sisään olen lukenut tarinoita, joissa varauksettomasti ylistetään maahanmuuton parantavan suomalaisten koulujen tasoa tai pakolaisten olevan Suomelle suoranainen lottovoitto, talouskasvun uusi Nokia. Ehkä nämä suuret mediat esittävät agendaansa hieman somemouhoajia hienovaraisemmin ja fiksummin, mutta ei yhtään vähemmän haitallisesti.