Liikenneturvallisuuden parantamiseen on parempiakin keinoja kuin katsastukset

Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin liikennejohtaja Marko Sillanpää yllätti Ylen haastattelussa esittämällä vuosikatsastuksista luopumista niiden autojen osalta, jotka noudattavat hyväksyttyä valmistajan huolto-ohjelmaa. Esitys on vasta keskustelunavaus, mutta hyvä sellainen. Sillanpää toteaa myös, että nykyinen tiheä katsastusväli on EU-direktiivejä tiukempi ja että sitä voi perustella oikeastaan ainoastaan liikenneturvallisuudella.

Vähemmän yllättäen ensimmäinen kriittinen puheenvuoro tuli Suomen suurimman katsastusyhtiön, A-Katsastuksen teknisen johtajan Hannu Pellikan suusta:

"Aika radikaali avaus Trafilta. Meillä on vanha autokanta, poikkeukselliset keliolot ja toimiva katsastusjärjestelmä."

Pellikka myös peräänkuulutti mekaanisen tarkastuksen tarvetta jatkossakin:

"Katsastukseen liittyvät ratkaisut on tehtävä liikenneturvallisuus edellä."

Turvallisuuden nimissä voi tietysti väittää, että autoja ei koskaan tarkasteta liikaa tai että auto ei voi olla koskaan mekaanisesti liian hyvässä kunnossa. Nykyisen tiheä katsastustahti on kuitenkin melko ylimitoitettu keino ongelman laajuuteen nähden. Suoraan teknisistä vioista johtuvat onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, muistaakseni noin prosentin luokkaa. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan "puhtaasti auton teknisistä vioista aiheutuva kuolemaan johtanut onnettomuus on äärettömän harvinainen". Tilannetta voisi verrata vaikkapa siihen, että koko väestöä seulottaisiin vuosittain jonkin äärettömän harvinaisen sairauden varalta, kyse on resurssien haaskaamisesta.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa taas oli huolissaan huoltojen valvonnasta:

"Jos vastuu siirtyy huollon yhteyteen, kuka valvoo, että huollot tehdään säännöllisesti? Autoala ei voi sellaista valvoa."

Itse en olisi asiasta kovinkaan huolissani. Yleisin onnettomuuteen johtava tekninen syy on huonot renkaat. Urasyvyyksien mittauksen luulisi luonnistuvan autohuolloilta ihan siinä kuin katsastuskonttoreiltakin. Lukuisilla aloilla harjoitetaan sisäistä valvontaa ja aloille muodostuu markkinoilla erilaisia standardeja ja laatujärjestelmiä. Enkä lähtisi vähättelemään kuluttajien roolia. Ihmiset kuitenkin yleensä haluavat vastinetta rahoilleen, auton huoltamisen ei kuvittelisi olevan tässä mikään poikkeus.

Myös Rissa mainitsee Suomen autokannan korkean iän:

"Suomessa autojen keski-ikä on 12 vuotta. Trafin esitys voisi koskea vain uusia autoja, se on tulevaisuuden juttu eikä koske tätä päivää."

Tämä haiskahtaa vähän lyhytnäköiseltä. Jos tuo koetaan jotenkin ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi, ei luulisi olevan ongelma vapauttaa katsastus vain tietyn ikäisiltä ja jatkossa aina uudemmilta autoilta.

Jokainen haastateltu näyttäisi kuitenkin olevan ensisijassa huolissaan liikenneturvallisuudesta. Sinällään syytäkin, sillä Suomi onnistui vähentämään kuolonkolareiden määrää vuosina 2001-2012 Euroopan maista neljänneksi vähiten. Tämä ei ole varsinaisesti mikään ihme, onhan meillä omituinen yhdistelmä heikkokuntoisia teitä, poikkeuksellisia talviolosuhteita ja Euroopan toiseksi vanhin autokanta. Täällä siis ajetaan hankalissa olosuhteissa autoilla, jotka olisivat muualla olleet jo viisi vuotta romuna.

Aalto-yliopiston vuonna 2012 tekemän tutkimuksen mukaan uudempien automallien turvallisuus oli menetelmästä riippuen 10-50 % parempi kuin kymmenen vuotta vanhempien autojen. Uudemmat autot ovat rakenteellisesti kolariturvallisempia sekä auton kyydissä oleville että onnettomuuden muille osapuolille. Viime vuosina esitellyt erilaiset elektroniset turvavarusteet, kuten kaistavahdit, pimeänäkökamerat, kuljettajan vireystilaa valvovat ja automaattisesti esteen havaitessaan jarruttavat järjestelmät, taas pyrkivät minimoimaan kuljettajan, eli merkittävimmän onnettomuuksien aiheuttajan, virheitä.

Autokannan uudistaminen voisi siis parantaa liikenneturvallisuutta huomattavastikin, mutta merkittävin syy autokannan korkeaan ikään on tietenkin Suomen lähes rikollisen korkea autoverotus. Loogisesti edelleen ajateltuna yksinkertaisin keino liikenneturvallisuuden parantamiseen olisi juuri autoveron laskeminen merkittävästi tai jopa poistaminen kokonaan. Valitettavasti tuo vaihtoehto kaatuu todennäköisesti nyt ja lähitulevaisuudessakin poliittisiin realiteetteihin ja johonkin sadan vuoden takaiseen vasemmistoretoriikkaan:

Kas, ökybemari. Hienovaraista.

Niinpä niin. Autoilu on eliitin huvi, ja kolarikuolemien väheneminen on toissijaista, jos vaarana on että porvarit ajelisivat vielä entistäkin ökymmin. Ja jos näin siis reagoidaan siihen, että hallitus laskee nyt nimenomaan pienipäästöisten autojen verotusta, autoveron poistamisesta kokonaan lienee ihan turha haaveilla.

Jos autoveron poistaminen ei tosiaan ole mahdollista, ensimmäisenä tulisi ainakin lopettaa turvallisuutta parantavien lisävarusteiden hankkimisen ryöstöverotus. Suomen autoverotuksessahan on sellainenkin erikoisuus, että autoveroa kannetaan myös auton lisävarusteista, ja tämän vuoksi autot ovat täällä yleensä heikommin varusteltuja kuin monessa muussa Euroopan maassa. Ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä verottaa raskaasti sitä, että ihmiset varustelevat autonsa itselleen ja muille turvallisella tavalla.

Tämän uudistuksen vaikutus nykyiseen verokertymäänkin olisi melko mitätön, sillä tällä hetkellä moni jättää turvavarusteet varustelistalta ruksaamatta juuri niiden kovan, auto- ja arvonlisäverotetun hinnan vuoksi. Jos autoilun kokonaishintaa saadaan painettua alemmas esimerkiksi juuri tarpeettomia katsastuksia vähentämällä, voisi tämä edistää näiden varusteiden yleistymistä omalta osaltaan. Ja mikäli veroalennus rajataan vain turvallisuutta parantaviin varusteisiin, voisi uudistus mennä juuri ja juuri vasemmistollekin läpi. Vaikka vähintään jokin tasa-arvo-ongelma tähänkin varmasti saadaan rakenneltua.