Oxford Spires Academyn "ihme"

Osuipa tänään silmiin Helsingin Sanomien juttu otsikolla Maahanmuuttajalapset voisivat parantaa koulujen tasoa Suomessa – Englannissa he tekivät sen jo. Kyseessä on HS:n teematoimituksen toimitussihteeri Satu Vasantolan varaukseton hehkutus englantilaisen Oxford Spires Academy -nimisen yläkoulun opintomenestyksen nopeasta parantumisesta. Mutta koska artikkeli kuulosti hieman liian hyvältä ollakseen ainakaan täysin totta, ja koska HS:lla on nykyisin melko kyseenalainen maine yksipuolisen uutisoinnin saralta, niin päätin kaivella aihetta hieman syvemmältä. "Syvemmältä" tarkoitti siis n. kolmen minuutin googlaamista, minkä ei uskoisi olevan ylivoimaista journalistillekaan.

Vasantolan artikkeli keskittyy lähinnä koulun uuden rehtorin Sue Croftin ajamien uudistusten suitsuttamiseen. Näihin kuului mm. äidinkielen opetuksen merkittävä lisääminen. Tällainen uudistus on toki järkevä, kieliongelmia kun pidetään ihan yleisesti ongelmana kouluissa, joiden oppilaista merkittävä osa on maahanmuuttajataustaisia. Käänteisesti, Suomen Pisa-menestystäkin pidetään osaltaan tämän ansiona, kun maan ainoa merkittävämpi kielivähemmistö (suomenruotsalaiset) saavat opetusta omalla äidinkielellään, toisin kuin monessa muussa maassa.

Artikkelissa oli kuitenkin jätetty mainitsematta eräs opintomenestystä parantava merkittävä tekijä. Eräs Rehtori Croftin uudistuksista nimittäin oli koulun huonoimpien oppilaiden siirtäminen pois oppilaitoksesta vuosina 2011-2013. Croftin mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ollut oppilaitoksen akateemisen menestyksen tilastollinen parantaminen, vaan oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden auttaminen ja taas toisaalta Oxford Spires Academyyn jääneiden oppilaiden menestymismahdollisuuksien edistäminen.

Ja kyllä tulokset paranivatkin. Kun vuonna 2010 koulun GCSE-kokeen suorittaneista oppilaista vain 31 % sai korkeimpia arvosanoja (A*-C) viisi kappaletta tai yli, oli tämä luku noussut vuonna 2012 jo 59 prosenttiin. Vaikuttavaa toki, mutta kokeen suorittaneidenkin määrä samassa ajassa pudonnut 26 oppilaalla 98 oppilaaseen. Ei liene yllätys, että nämä 26 oppilasta olivat juuri näitä huonoiten menestyneitä, toisiin kouluihin siirrettyjä oppilaita, joista yksikään ei saanut samasta kokeesta näitä korkeimpia arvosanoja tuota aiemmin mainittua viittä kappaletta. Jos nämä oppilaat olisivat osallistuneet kokeeseen Oxford Spiresin kirjoilla, olisi vuoden 2012 tulos heti 9 prosenttiyksikköä heikompi.

Oppilaitoksen edistys on huomattavaa joka tapauksessa, mutta mielestäni ei ole mitenkään yllättävää jos muiden oppilaiden tulokset paranevat, kun viidesosa häiriköistä ja heikoimmin menestyvistä oppilaista siirretään muualle. Kun Vasantola kolumnissaan penää Oxford Spiresin kokemusten mukaista asennemuutosta Suomeenkin, niin kattaako tämä myös nämä oppilaiden pakkosiirrot toisiin oppilaitoksiin?